PerttiRampanen

Mitä, jos punakapinalliset olisivat voittaneet?

Asia, jota sisällissodan tiimoilta kannattaa miettiä on, mitä olisi tapahtunut punaisten voittaessa kapinansa?  Tätä kysymystä ei pidä unohtaa, ei  kontrafaktuaalisena historiantulkintanakaan.

Kun tiedetään kuinka verisesti vallankumouksen historia eteni kommunismin emämaassa venäjällä, ei ole syytä epäillä, että samoin olisi käynyt Suomenkin osalta kapinallisten voittaessa. Verivirrat olisivat olleet vähintäänkin yhtä suuret kuin valkoisten voiton myötä syntyneet. Perusteettomat teloitukset ja  suoranaiset kostomurhat huomioiden. Niitähän suoritettiin toisenkin osapuolen toimesta, ja kummankaan tekemiä ei ole syytä vähääkään puolustella.

Venäjän bolshevikkijohtaja Lenin kehotti tappamaan säälittä kaikki vallankumouksen viholliset. Jopa tappamalla niin, että kansa satojen virstojen päässä kauhistuisi ja pysyisi näin ruodussa. Samoin perustein olisi Neuvosto-Suomessa tapettu heti maltilliset sosialidemokraattiset johtajat, sosialidemokratiahan oli bolshevikeille kirosana, likvidoitu porvaristo luokkana ja kommunismia karsastavat työläiset kuskattu Siperian taigaan pakkotöihin.

Talvisodan yhteydessähän Stalin totesi, että suomalaiset on kaikki helppo siirtää Venäjän perukoille. Molotov esitti reissun tekemistä kävellen.

Ei pidä unohtaa niitä tuhansia ja tuhansia Venäjälle muuttaneita ja paenneita suomalaistyöläisiä, jotka perheineen ammuttiin tai tapettiin pakkotyöllä sosialistisessa "paratiisissa", sen vankileirijärjestelmässä Gulagissa.

On turha kuvitella, että voitonhuumaiset äärivasemmistolaiset kapinajohtajat ja radikaalit punakaartilaispäälliköt olisivat suostuneet ajattelemaan punaisesta Suomesta täysin itsenäistä valtiota. Jos olisivat sellaisia ajatuksia elätelleetkin, niin Venäjän bolshevikkijohto olisi pakottanut maamme liittymään neuvostokansojen onnelliseen(?) perheyhteyteen.

Kun Neuvosto-Suomen syntyminen ei tuolloin onnistunut, niin neuvostojohto yritti sitä sitten muin sodin. Kun ei vieläkään onnistanut, niin jatkettiin hiljaa hivuttamalla vuosikymmenet maamme sovjetisoinnin yritystä.

Paradoksaalista on, että valkoisten voitto takasi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnan jatkon. Muussa tapauksessa Suomessa olisi sallittu vain yksi puolue: kommunistinen puolue.

Luokkasota vuoden 1918-sota ei juurikaan ollut. Torppareita ja työläisiä taisteli valkoisellakin puolella, ja herrassosialisteja ja muitakin herroja punaisella.

Olisiko bolshevistinen pakkopaita ollut proletariaatin helpompi kantaa kuin väitetyt porvariston "kahleet"? Epäilen!

Vapaussodan/sisällissodan kummankin puolen ihmisten kärsimyksiä tulee pahoitella, ja uhrien haudoilla voidaan käydä hiljentymässä, mutta yksilön kärsimykset eivät saa peittää tuon sodan oleellista pääasiaa: hauraan itsenäisyytemme lunastusta suurelta osin ulkopuolelta lietsotun vallankumouskapinan tukahduttamisella ja diktatuurin luomisyrityksen estämisellä.  Ehkäpä valtiosäännöltään ja hallinnoltaan maailman demokraattisin valtio pysyi pystyssä,  ja suhteellisen hyvinvoipa isänmaamme sai vuosien myötä nousta kukoistukseensa - sosiaalidemokraattisinkin voimin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Suomesta olisi tullut Ukrainan ja Valko-Venäjän tavoin neuvostotasavalta tai ainakin Moskovasta riippuvainen vasallivaltio. Maahan olisi rakennettu ideologinen diktatuuri.

Minä uskon, että punaisten ja venäläisen armeijan jälkitoimet olisivat vaatineet moninkertaisen määrän uhreja verrattuna siihen, mitä ns. valkoinen terrori kaikkineenkin vaati.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Punaiset onnistuivat valtaamaan eteläisen Suomen, joten kyllä kai se aika tarkkaan tiedetään mitä punainen hallinto tarkoitti. Olisiko Suomi liitetty Neuvostoliittoon ? Vaikea sanoa. Sisällissodan kurjistamalla Venäjällä ei välttämättä olisi ollut voimia valloitussotaan, jos punainen hallinto olisi sitä vastustanut.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Koska punaisten johto oli Sosiaalidemokraattisen puolueen radikaalien käsissä, luulen että Suomi olisi punaisten voittaessa ajautunut Neuvosto-Venäjän syliin ja suomalaiset sitä kautta Leninin ja Stalinin terrorin uhreiksi, myös maltilliset sosiaalidemokraatit. Terrorin uhrien määrä olisi seuraavina kahtenakymmenenä vuotena ollut moninkertainen valkoisten 1918 toimeenpanemiin teloituksiin ja vankileirillä nääntyneisiin verrattuna.

Mielenkiintoista olisi myös jossitella, millainen asema Suomella olisi ollut toisessa maailmansodassa osana Neuvostoliittoa. Vielä lisää jossittelua: Suomikin olisi varmaan itsenäistynyt Baltian maiden mukana 1991, ehkä Tarton rauhan rajoilla? Aikamoiselta takamatkalta olisimme kuitenkin joutuneet aloittamaan, mutta onhan Viro kyllä ottanut meitä kovaa kiinni.

Surullista kyllä, kostonhimo sai vallan voittaneissa valkoisissa. Olisiko hävinneiden kohtelu ollut noin julmaa ilman punaisten harjoittamaa terroria?

Vaikka Väinö Linnan sympatiat ovat Pohjantähdessä punaisten puolella, hän ei kuvaa osapuolia mustavalkoisesti. Itse asiassa ainoa läpeensä epämiellyttävä tyyppi kirjassa on se punaisten murharyhmän johtaja, edes teloituksia johtanutta Salpakarien poikaa ei Linna kuvaa täysin vailla inhimillisiä piirteitä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Mielenkiintoista olisi myös jossitella, millainen asema Suomella olisi ollut toisessa maailmansodassa osana Neuvostoliittoa."

Jos Neuvostoliitto ei olisi joutunut sotimaan Suomea vastaan, vaan päin vastoin, Suomi olisi osallistunut sotaan Neuvostoliiton osana, niin saattaapi olla, että koko Eurooppa olisi liitetty Neuvostoliittoon.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #7

Ehkä suomalaiset olisivat taistelleet eteläisillä rintamilla saksalaisia vastaan, ja muut neuvostokansat olisivat ottaneet Kiirunan kaivokset ja pohjoisen Norjan satamat haltuunsa Pohjois-Suomesta käsin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Vielä lisää jossittelua: Suomikin olisi varmaan itsenäistynyt Baltian maiden mukana 1991, ehkä Tarton rauhan rajoilla?

On myös mahdollista, että Baltian maat eivät olisi itsenäsityneet (Suomen esimerkin puuttuessa, tai maiden jouduttua osaksi Neuvostoliittoa tapahtunutta aiemmin). Tai ehkä Suomi olisi venäläistynyt vuosina 1918-1988 jo niin paljon, että itsenäistymishalut eivät olisi olleet enää kovin vahvoja.

Tarton rajat olisivat olleet yksi mahdollisuus. Mutta ehkä niistä olisi lohkottu jonkin verran alueita niin kuin monilla muiilakin rajoilla (Viro, Latvia, Tšekkoslovakia, Ukraina, Moldova).

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä puna-armeijalta voimia olisi löytynyt vaikka kuinka Juhani Perttu kunhan bolshevikit olisivat ensin varmistaneet vallankumousvoittonsa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Iso-isäni joka liittyi SDP:n 1906 Sauvon ty:n kautta ei olisi koskaan hyväksynyt liittymistä NL:n. On myös syytä muistaa, että suurin osa SDP:n jäsenistä ja kannattajista, kuten iso-isäni, ei hyväksynyt, eikä myöskään osallistunut kansalaissotaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Toki SDP:ssa oli maltillisia johtajia ja kaadereita, jotka eivät hyväksyneet kapinaa, eivätkä siihen osallistuneet. Mutta miten nämä olisivat päässeet vaikuttamaan punaisessa Suomessa kun eivät pystyneet estämään kapinaakaan? Eivät mitenkään! Kuten totesin, voitonhuumaiset äärivasemmistolaiset sosialistijohtajat eivät olisi kapinan voittaessaan huomioineet maltillisia puoluetovereitaan mitenkään. Korkeintaan tavalla, jonka esiin toin.
Vielä vähemmän venäläiset bolshevikkijohtajat olisivat sietäneet heitä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Presidentti J.K. Paasikivi kirjoittaa päiväkirjassaan 21.9.1941: ”Olen lukenut bolsevikkikirjallisuutta. Leninin koko oppi oli väkivallan oppia – ei rauhallisten keinojen ja rauhallisen kehityksen oppia.” Lähde: J.K. Paasikivi Jatkosodan päiväkirjat 11.3.1941 – 27.6.1944 sivu 125. Presidentti Paasikivi oli täysin venäjänkielen taitoinen.

Bolsevismiin liittyen suuresti arvostamani edesmennyt Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn on sanonut ”jos minua tänään pyydettäisiin muotoilemaan mahdollisimman tiiviisti tuhoisan vallankumouksen keskeinen syy, vallankumouksen, joka nieli noin kuusikymmentä miljoonaa ihmistä omasta kansasta, en voisi ilmaista sitä täsmällisemmin kuin toistamalla: ”Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan.” Lähde historioitsija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemen kirja: ”Solženitsyn – elämä ja eetos” sivu 261.

Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, etteikö ”viikate” olisi käynyt myös täällä Suomessa. Sana ”sisällisota” ei sovi käsitykseni mukaan nimeksi tästä sodasta, jonka nimen vasemmisto on lanseerannut ja joka sittemmin on levinnyt yleiseen käyttöön. Vapaussota on oikea nimi tälle sodalle.
Digitoidut sanomalehdet ovat erinomainen väline tutustua vuoden 1918 ja sen jälkeisiin tapahtumiin. Ne ovat digitoitu vuoteen 1929 saakka. Lehdissä käytetään tästä sodasta nimitystä Vapaustaistelu ja Vapaussota. Kaatuneet haudattiin sankarihautoihin, jotka ovat tänäkin päivänä nähtävillä.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bind...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jossitteleva historiankirjoitus on tietysti mielenkiintoista, mutta sen todistusvoima on olematon. Voidaan tietysti ajatella, ettei punaisten valta olisi välttämättä johtanut lopullisesti ääripunaisten valtaan. Suomen kommunistisen puolueen perustaminen Suomessa olisi välttämättä rikkonut parlamentaaristen demareiden ja kommunisteiksi ryhtyneiden välit, kuten myös tapahtui ja menshevikeistä tuli kommunistien pahimpia vihollisia.

Varmasti yhteiskuntarauha olisi ollut koetuksella sisällissodan jälkeen vuosikausia ja Kekkonen olisi kiduttanut valkoisia etsivän kammioissa. Neuvostoliitto olisi myös painostanut Suomea, mutta Talvi- ja Jatkosota olisi ehkä ollut vältettävissä tannerilaisten toimesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

On melko lailla selvää, että Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta. Eihän Suomen Suurruhtinaanmaan asemasta ollut kulunut kuin kuukausissa mitattava aika. Suomen pysyminen "Venäjän" yhteydessä olisi ollut kaikkein luonnollisin valinta, kun Suomen punainen hallintokin olisi ollut bolshevikkien tukemaa. Tänne olisi tullut lisää joukkoja Venäjältä huolehtimaan vallan sementoimisesta ja se olisi ollut kylmää kyytiä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Juha Kuikka, Suomesta ei olisi tullut neuvostotasavaltaa ja tämän näkemyksen perustan aikalaisten sekä Väinö Tannerin näkemyksiin sen aikaisesta tilanteesta SDP:n piirissä. Toki on ymmärretävää, että poliittinen oikeisto luo kuvaa sen aikaisista demareista Venäjän bolseviikkikkien "ystävänä" mutta totuus on kyllä toinen, sen talvi-ja jatkosota todistivat, kaikki suomalaiset, myös kommunistit kersantti Aarne Saarista (kom) myöten osallistuivat itsenäisen Suomen puolustamiseen olleen jopa sotilaiden parhaimmistoa, vaatimattomista oloista, kun olivat lähtöisin.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Professori Seikko Eskola on toista mieltä:

https://www.verkkouutiset.fi/professori-sanoo-tama...

Myös Pentti Virrankoski:

"Bolshevikkien selvänä tarkoituksena oli liittää Suomi neuvostotasavaltojen federaatioon, myöhempään Neuvostoliittoon. Juuri sitä varten Lenin tuki Suomen kapinallisia alusta alkaen minkä kykeni."

Pentti Virrankoski, Suomen historia, Toinen osa, 2001, sivu 723

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Tämä on niin totta: Bolshevikit venäjällä tukivat tulevia bolshevikkeja Suomessa. Eivät tukeneet parlamentaarisen järjestyksen kannattajia ja edustuksellista demokratiaa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#10:
Kyllä Suomesta mitä todennäköisimmin olisi tullut neuvostotasavalta. Ei siksi, että SDP:n rivijäsenet olisivat sitä halunneet vaan siksi, että puolueessa vallan kaapannut ja kapinan aloittanut bolseviikkisiipi sitä halusi. Eihän bolseviikeilla ollut Venäjälläkään missään vaihessa edes kolmannesta edustajapaikoista sen enempää ensimmäisessä neuvostojen edustajakokouksessa (10 %) kuin perustuslakia säätävässä kansalliskokouksessakaan (alle 30 %). Vallan he silti käsiinsä ottivat eikä millään demokraattisilla äänestystuloksilla tai kansalaismielipiteillä ollut siinä mitään merkitystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"...tämän näkemyksen perustan aikalaisten sekä Väinö Tannerin näkemyksiin sen aikaisesta tilanteesta SDP:n piirissä."

Väinö Tannerilta ja hänen hengenheimolaisiltaan ei olisi kysytty mitään. Johdossa olisivat olleet Gylling ja Kuusinen. Tanner olisi todennäköisesti saanut kuolemantuomion tai karkotuksen Siperiaan.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Mitäpä, jos Keisarillinen Saksa ei olisikaan hävinnyt Ensimmäistä Maailmansotaa? Valkoisethan myivät Suomen itsenäisyyden Saksalle Sisällissodan aikana maksuna sotilasavusta.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kenraali von der Goltz riehui Suomen lisäksi baltian maissa ylipäätään. Hän edusti Saksan kalifaattia omana aikanaan.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Kerrotko, millä tavalla Suomi luovutti Saksalle maan itsenäisyyden?

Saksan apu oli Suomen itsenäisyydelle 1900-luvulla parikin kertaa ratkaisevan tärkeää.

Saksalaiset eivät tulleet valloittamaan Suomea, vaan auttamaan.

https://www.verkkouutiset.fi/sata-vuotiaan-suomen-...

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Eikös sieltä pitänyt tulla se kuningas tai keisari?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #16

Nyt jälkeenpäin ajatellen, se saksalainen kuningas olisi saattanut olla ihan hyvä vaihtoehto.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #16

Niinpä Juhani Perttu!

Eero Pyykkölä. Mitä vikaa olisi ollut saksalaisesta kuninkaasta Suomeen? Euroopassa, ja naapurimaissamme on vieläkin erikoisen hyvinvoipia perustuslaillisia monarkioita. Hyvinvoipempia kuin tasavaltainen Suomi.
On esitetty, että monarkia olisi taanut vakaammat olot valtiolliseen elämäämme. Sisällissodan jälkeen hallitukset vaihtuivat vuosia jopa alle vuoden kestäneinä. Rakenna siinä sitten valtiollista vakautta!?

Kyllä! Saksalla oli omia intressejä maamme osalle. Eiköhän niitä, ja vielä suuremmassa määrin, ollut itänaapurillamme. Kumpi olisi ollut Suomen hallitsijaksi parempi, länsimainen kuningas vai punainen tsaari??
No, tasavallaksihan maamme päätyi, ja hyvä niin!

Jk.Eikä tarvitsisi naistenkaan hullaantua vieraista prinsessoista kun niitä olisi ollut omasta takaa.:-)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Swinhuvud teki valtiosopimuksen, missä mm. ulkopolitiikka ja ulkomaankauppa alistettiin Saksan alaisuuteen. Lisäksi tietenkin Hessenin prinssi Friedrich Karl olisi pysynyt vallassa (mikä ei hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa ja aatemaailmaansa viitaten mikään huono ratkaisu olisi ollut) Suomen kuninkaana. Tietenkin Suomeen olisi jäänyt saksalainen armeija turvaamaan keisarivallan edut. Niin mikä olisi muuttunut aiempaan?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Pelottava ajatus. En usko, että Suomelle olisi käynyt hyvin.

Suomesta ei välttämättä olisi tullut osa Neuvostotasavaltojen liittoa, mutta olisimme menettäneet suuren osan kansallisesta päätösvallastamme Neuvostoliitolle.

Kansanmurhan tekivät sisällissodan päätteeksi valkoiset, jos punaiset olisivat voittaneet, murhien määrä olisi ollut hyvin pitkälti yhtä suuri. Murhattavia ei olisi laitettu teloituskomppanian eteen syytettyinä osallisuudesta sotaan, vaan lähinnä ihmisten vaurauden takia.

Mutta mietitäänpä asiaa positiivisessa valossa. Mikä olisi voinut olla paremmin:
- fasistiset aatteet eivät olisi nousseet merkittäviksi (rotuoppi ja Lapuan liike muunmuassa)
- Suomen aseistamat joukot eivät olisi osallistunut Karjalan kapinaan
- Suomi ei olisi ajautunut talvi- eikä jatkosotaan
- Suomi ei olisi taistellut saksalaisen natsivaltion kanssa sotilasliitossa

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

- Itäkarjala olisi liitetty Suomeen, sillä Kansanvaltuuskunta vaati sitä valtiosopimusta tehtäessä Leniniltä ja tämä myöntyi.
- Punainen terrori painottui kapinan alkuun ja murhat alkoivat uudelleen vasta sitten kostona tilanteen muututtua toivottomaksi. Ehkä uhreja olisi ollut vähemmän, sillä rikkaitahan oli tuolloin vähän.
- Maatalouden kollektivisointia ei Suomessa olisi edes yritetty toteuttaa, sillä niin vahva oli tilattomien maannälkä. Maareformi olisi kuitenkin tullut kartanoiden osaksi, kuten tuli sitten myöhemmin muista syistä.
- Teollisuusyrityksiä olisi sosialisoitu ja tällöin Valmetin ja Nesteen sekä Rautaruukin idut olisivat syntyneet aiemmin.

Kuitenkin, Punakaartin sodankäynti oli defensiivistä, jolloin ehkä rauhansopimuksenkin mahdollisuus olisi ollut ilmassa ilman valkoisten hyökkäystä. Kenties olisi päädytty hyvinkin moniarvoiseen ja demokraattiseen Suomeen heti alkumetreillä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jori Kajanto, Eskola ja Virranheimo olkoon mitä mieltä tahansa, ei heillä ole absoluuttista totuutta. Mutta Kajanto, oletko ymmärtänyt ollenkaan kuinka näkemyksesi loukkaa niitä SDP:n jäsenten teloitettuja jälkeläisijä joiden vanhemmat eivät koskaan hyväksynyt kansalaissotaa, eivätkä koskaan olisi alistunut Bohlseviikkojen komentoo. Taikka sotaveteraani-isääni, joka harmitteli kahta asiaa, natsisaksan rinnalla taistelua sekä sodassa menetettyä nuoruttaan. A. Airoa isäni arvosti, Mannerheimiä isäni, kuten monet ritaman "jermuista" piti suurena pas...usna piripintaisena ruokkaryyppyinen. Koskahan sekin, kansallisesti suurin kupla,suurin valhe, puhkaistaan.

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Mikähän tässä on nyt näkemystä? Ihan riippumatta SDP:n jäsenten mielipiteistä, ei punaisten voittaessa demareilla olisi tuskin ollut paljon mahdollisuuksia estää venäläisten toimia punaisessa Suomessa. Ja Natsi-Saksan rinnalla taistelu pelasti maamme itsenäisyyden, riippumatta siitä, oliko se vastenmielistä vai ei. Tuskin myöskään silloin kukaan suomalaisista edes tiesi natsien rikoksista vielä. Joten suhtaudun kyllä varauksella juttuihisi sotaveteraani-isästäsi, ei millään pahalla.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Olen kyllä tässä melko eri linjalla kuin arvostamani kommentoijat Granlund, Haverinen ja Niemeläinen. Ensinnäkin: miksi radikaalit punaisten johtajat olisivat voittonsa jälkeen luovuttaneet vallan mm. Väinö Tannerin edustamille maltillisille sosiaalidemokraateille? Päinvastoin kaiken todennäköisyyden mukaan Neuvosto-Suomessa Tanner, Voionmaa ja kumppanit olisi muutaman vuoden sisällä ammuttu luokkapettureina.

Toiseksi: vuoden 1918 koston leimaaman vuoden jälkeen Suomessa alettiin määrätietoisesti rakentaa sovintoa. Vain muutama vuosi "kapinan" jälkeen tuli torpparinvapautuslaki, sosiaalidemokraatit olivat jälleen suurin eduskuntaryhmä ja ensimmäinen presidentti Ståhlberg ajoi voimakkaasti sovintoa ja yhteistyötä. Tanner muodosti sosiaalidemokraattien vähemmistöhallituksen 1927 (kuvitelkaa, vain 9 vuotta sisällissodan jälkeen!) ja sosiaalidemokraatit olivat kantava voima myös 30-luvun loppupuolen hallituksissa yhdessä maalaisliiton kanssa.

Suomi torjui myös äärioikeiston vallankaappauksen 1930 ja säilyi länsimaisena parlamentaarisena demokratiana (päinvastoin kuin moni muu Euroopan maa) kun oikeistolainen presidentti Svinhufvud käski Mäntsälään asettuneita Lapuan liikkeen miehiä lähtemään kotiinsa.

Vaikka vuoden 1918 juopa toki vielä näkyi, oli sotienvälinen aika Suomessa menestystarina niin demokratian, oikeusvaltion kuin taloudellisen kasvunkin kannalta. Siksi kansakunta pystyi yhtenäisenä ottamaan vastaan Neuvostoliiton hyökkäyksen 1939. Suuri ansio tästä kuuluu Väinö Tannerin johtamille sosiaalidemokraateille mutta myös porvarilliselle puolelle.

Sotien välillä Neuvostoliitossa kärsittiin kaksi miljoonia ihmishenkiä vaatinutta nälänhätää ja koettiin myös miljoonia ihmishenkiä vaatineita puhdistuksia teloituksineen ja vankileireineen, demokratiasta ja oikeusvaltiosta ei ollut tietoakaan. Kuka voi vakavalla naamalla sanoa MINKÄÄN asian olleen paremmin sotien välisen ajan Neuvostoliitossa kuin Suomessa?

Kyllästyttää myös tämä jatkuva höpötys Suomesta Natsi-Saksan liittolaisena. Suomi taisteli itsenäisyydestään ja joutui hakemaan eloonjäämistaisteluunsa apua sieltä mistä sitä oli saatavissa, vuonna 1941 apua sai vain Saksasta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

NÄränen, arvostan myös sinun ajatustasi. Oman kommenttini aluksi kirjoitin, että ajatus oli pelottava. Yritin koota mahdollisia positiivisia seurauksia. Itseänikin tuollainen muutos lähinnä arveluttaisi.

Talvisota oli ihme sen suhteen kuinka yhtenäiseksi kansakuntamme ehti parissakymmenessä vuodessa kasvaa. Jotain merkillisen upeaa ehti tapahtua. Demokratian kehitys oli ehkä parasta, mitä saatoimme veljessodastamme oppia.

Jatkosota oli Suomelta hyökkäyssotaa Natsi-Saksan rinnalla. Ei ole mitenkään selvää, mitä olisi historiassa tapahtunut, mikäli emme olisi hyökänneet 1941.

Se olisi yhden kokonaisen arviointiblogin arvoinen mietittävä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomen kansa on suuressa kiitollisuuden velassa Mannerheimille siitä, että hän johti maatamme kolmessa vaikeassa sodassa. Niissä kaikissa oli vaakalaudalla maan itsenäisyys.

Mitä Vapaussotaan tulee, puhukoon oheinen lehdissä julkaistu kuulutus puolestaan. Siinä hän julistaa mm. ” Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.”

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bind...

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

1.3. 1918 Kansanvaltuuskunta ja Venäjän bolshevikit allekirjoittivat valtiosopimuksen, joka määritteli Suomen aseman puolueettomana sosialistisena työväentasavaltana.

Sopimuksen laadintavaiheessa keskusteltiin mm. federaatioajatuksesta eli Suomen liittymisestä sosialistiseen federaatioon.

Neuvottelijoina toimineet Edvard Gylling ja Oskari Tokoi suostuivat vastentahtoisesti siihen, että sopimus tehtiin Suomen sosialistisen tasavallan ja Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan välillä. Tämä herätti tyytymättömyyttä kansanvaltuuskunnassa. Sopimuksen lopulliseen venäjänkieliseen version mukaan Suomen asema määriteltiin käyttämällä ilmaisua ”riippumaton Suomen Sosialistinen työväentasavalta”, mikä ei vastannut alkuperäistä muotoilua ”Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan tunnustama itsenäinen ja riippumaton tasavalta”.

Punaisessa Suomessa ongelma oli Kansanvaltuuskunnan ja Punakaartin valtasuhde. Kansanvaltuuskunta oli periaatteessa punakaartien yläpuolella, mutta käytännössä se ei saanut kaartien omavaltaista toimintaa kuriin.
Punaisen Suomen alueella vallitsi laaja työttömyys, jota kansanvaltuuskunta pyrki lievittämään käynnistämällä teollisuustuotantoa. Helmikuussa valtuuskunta avusti vähintään viikon työttöminä olleille. Korvausten maksaminen loppui Helsingissä punakaartin vaatimuksesta. Työttömyyskorvaus haittasi punakaartin rekrytointia: työttömän ei tarvinnut liittyä punakaartiin saadakseen rahaa. Punakaartihan oli käytännössä palkka-armeija.

Suomen sisällissodan alettua Kullervo Manner nimitettiin 28. tammikuuta 1918 kansanvaltuuskunnan puheenjohtajaksi ja samalla diktaattoriksi. Nousua Suomen diktaattoriksi edelsivät Trotskin Mannerille 28.12.191 suuttuneena sanomat sanat: "Ikipäivänä ei tulla unohtamaan sitä, että marraskuussa ette ottaneet valtaa käsiinne!"
Mannerilla annettiin 10.4.1918 täydet diktaattorin valtuudet, joita hän ei kuitenkaan koskaan ennättänyt juurikaan käyttää.
Hän olisi ollut punaisen Suomen ensimmäinen nimitetty hallitsija.

Jos kapina olisi onnistunut niin todennäköisesti olisi alkanut Punakaartin ja Kansanvaltuuskunnan keskinäinen välienselvittely ja diktaattoriksi olisi noussut joku äärilaidan punakaartilainen kuten esimerkiksi Eino Rahja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ansiokasta pohidskelua!

Mutta sinänsä on samantekevää millaisia sopimuksia on maaliskuussa tai huhtikuussa 1918 tehty. Silloiset sopimusosapuolet tiesivät, että tappio häämöttää, joten kaikki on ollut silmänlumetta joka tapauksessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Historian jossittelu on haastava tehtävä, jos sen tekee taiten (-; Miten Suomelle olisi käynyt, sitä voinee arvioida erilaisista neuvostotasavalloista ja niiden kohtaloista. Olihan niistäkin joku hetkisen itsenäinen 1920-luvun alussa. Toisaalta sitten tulee mukaan sekin muutos tapahtuneeseen, että 2. maailmansota olisi mennyt ehkä isolta osaltaan toisin jne.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Niinpä - klassikko "mitäs jos" on Hitlerin vierailu Suomessa 4.6.1942 ja Kaukopään tehtaan piippu.
Tässä yksi mielipide asiasta: https://yle.fi/uutiset/3-6927749

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Punaisten voittaessa olisi ensin tehty selvää n.s kapitalisteista,mutta sen jälkeen olisi tullut verinen omien rivien puhdistus,,sosiaalidemokraatit olisivat löytäneet itsensä kuopan reunalta,koko oppositio olisi tukahdutettu ja äärilinja olisi kaapannut vallan,,aivan kuten venäjällä !

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Todennäköisesti aidot aatteen miehet olisi kyllä teloitettu ensimmäiseksi, jotta eivät enää olisi olleet kivenä kengässä. Kapitalisteja vastaanhan sota olisi silloin jo voitettu, joten ei heistä enää niin suurta pikaista vaaraa olisi ollut. Torpparivapautusta ei kuitenkaan olisi tapahtunut, koska suurtiloista olisi muodostettu kolhooseja ja torpparit olisi pakotettu niihin töihin.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vapaussodan häviö olisi tiennyt sitä, että suurin osa Suomen kansasta olisi tullut karkotetuksi Siperiaan. Tämä olisi tapahtunut viimeistään siinä vaiheessa, kun Stalinista tuli itänaapurin ”jumala.”

Aleksandr Solzhenitsynin ”Vankileirien saaristossa” on ihan oma lukunsa, joka käsittelee kansojen siirtoa (osa VI, luku IV). ”Puserrettuaan suuren musikoiden karkotuksen lävitse Suuri Ruorimies ei heti oivaltanut, miten kätevästi se on siirrettävissä kansakuntiin” (sivu 255). Oivalluksen jälkeen alkoi tapahtua, mm. Volgan saksalaiset, tshetshenit, Krimin tataarit ja Kaukasian kreikkalaiset saivat ”menolipun” itään.

Toimituksen poiminnat