*

PerttiRampanen

Talvisodan alla

  • Talvisodan alla
  • Talvisodan alla
  • Talvisodan alla

Joitakin vuosia sitten kiisteltiin vielä siitä oliko Suomi sotiemme aikana kuin koskeen tempautunut ajopuu. Tämä ajopuuteoria on ajat sitten unohdettu, nyt puhutaan koskiveneestä, ja se on kuvauksena hyvin totuudellinen.

Kun Boris Jartsev saapui vuonna 1938 maahamme vaatimuksineen, niin silloin loiskahti Suomi-vene maailmantapahtumien kuohuisaan virtaan. Valtiojohtomme koitti ohjailla sitten koskivenettämme sodan pyörteissä parhaan ymmärryksensä ja mahdollisuuksien mukaan. Yritti väistellä virran pahimpia salakiviä. Ja varsin hyvin olosuhteisiin nähden siinä onnistuenkin; säilytimme itsenäisyytemme. Tosin vuosikymmenet suomettuneena valtiona, suvereenisuudestamme tinkien.

Kuinka tämä Suomi-veneen selviytyminen rauhaisaan poukamaan olisi ollut mahdollista, jos monien historioitsijoidemme väitteet poliitikkojemme jatkuvista vääristä päätöksistä pitäisivät paikkansa?! Joitakin moitittavia ratkaisuja tehtiin, mutta ei niistä ollut syyksi sotien jälkeiseen sotarikosoikeudenkäyntiin. Pahimmat väärät päätökset teki neuvostojohtaja Stalin itse.

Alueluovutusten vaatiminen, millä oikeudella?, oli suurvallan brutaalia voimannäyttöä. Neuvottelua se ei ollut. Maamme olisi pitänyt luovuttaa parasta, kauneinta ja väkirikkainta valtioaluettamme, vastikkeena pelkkää korpea. Ja perusteena vaatimuksille oli mukamas Leningradin turvallisuus. Minkälaista uhkaa osoittivat kyseisen kaupungin turvallisuudelle Petsamon asukkaat? Entä 500-1000 kilometrin päässä Leningradista sijaitsevien useiden paikkakuntien asukkaat, että heitä vastaan piti hyökätä?

Luovutettaviksi vaadituilla alueilla asui, Hanko mukaanlukien, suomalaisia ihmisiä iloineen ja suruineen. Heillä oli siellä elatus, kodit ja konnut. Eivät ne olleet bolshevikkien "turvaksi" kaupan. Tämän ymmärsivät enimmät suomalaiset. Entä oma turvallisuutemme? Viipurin turvallisuus? Vaarana alueluovutuksissa oli menettää linnoitettu Mannerheim-linjan eteläosa.

Suomessa kannettiin huolta yksittäisestä kansalaisesta toisin kuin itänaapurissa. Siellä väkeä riitti tykinruoaksikin. Päättäjämme uskoivat oikeuden voimaan, että Neuvostoliitto noudattaa tekemiään sopimuksia. Siinä petyttiin pahasti!

Stalinin aloitteesta alettiin jo kesällä 1939 lisätä joukkoja Suomen rajoille. Euroopan pikkuvaltioista, Suomi mukaanlukien, käytiin "torikauppaa" , niin länsivallat kuin natsi-Saksa, Neuvostoliiton kanssa. Hitler voitti tuon kaupankäynnin 23.8.1939.  Stalinilla oli tarkoitus Baltian maiden tapaan ottaa maaltamme alueita näennäisin neuvotteluin, sitten lisääntyvällä painostuksella, ja lopuksi väkisin vallata koko maamme, sodalla ellei muuten onnistu.

Onneksi maamme aloitti YH:n jo lokakuun aikana. Jos olisimme vasta puna-armeijan hyökkäyksen alettua suorittaneet liikekannallepanon, niin huonosti meidän olisi silloin luultavasti käynyt.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

No, Petsamohan palautettiin Suomelle Talvisodan jälkeen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Tuo Petsamon palautus oli Stalinilta kyllä melkoinen virhearvio.

Neuvostoliiton kanssa jouduttiin käymään jatkuvia käräjiä välirauhan aikana alueella sijaitsevasta Kolosjoen nikkelikaivoksesta. Stalin yritti omia sitä itselleen, vaikka se oli kanadalaisen yhtiön hallussa.

Myös saksalaisten hyökkäys Murmanskiin olisi aloitettu 1941 hiukan lännenpää.

Petsamo menetettiin myöhemmin ja törkeällä tavalla myös Jäniskosken voimalaitos ja alue samassa yhteydessä. Saksalaiset olivat hävittäneet voimalaitoksen ja suomalaisten piti se rakentaa uudelleen ja "myydä" Neuvostoliitolle, jotta saivat turvattua nikkelitehtaan sähkönsaannin. Rajaan piti tehdä suuri mutka. Täysin ilmaiseksi annettiin, sillä kauppahinta kuitattiin nk.saksalaissaatavista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Toisaalta, kaivoksen rakentaminen alkujaan tiettömälle arktiselle alueelle ei ollut 1930-40 -lukujen vaihteen teknologialla mikään helppo eikä halpa juttu. Niinpä Stalin ei olisi tehnyt keskeneräisellä kaivoksella mitään, tietäessään hyvin, että hän voi ottaa sen haltuunsa myöhemminkin sen valmistuttua tuotantokuntoon. Siten Moskovan rauhassa 12.3.1940 Petsamon kaappaamisella ei ollut vielä mitään kiirettä.

Poliittisen kiistelyn ja uhkailun aihe kaivos toki oli koko välirauhan ajaksi, ja uuden suursodan alla nikkeli oli suurvaltojen tavoittelema strateginen raaka-aine.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Petsamon koillisosan NL otti talvisodan jälkeen hyökkäyssaaliina itselleen. Suuri ja mahtava itäinen naapuri isä Aurinkoisensa johdolla rikkoi siten Tartossa vain 20 vuotta aiemmin tehtyä rauhansopimusta koko yhteisen rajamme laajuudella, Suomenlahden saarilta Petsamoon saakka.

Roposen yltiöepäisänmaallinen tapa esittää valheellista tietoa - myös sirpaletiedon osalta - on oiva esimerkki siitä 'Tiltu-taktiikasta', jolla kautta aikojen on ihmisiä johdettu harhaan. Osatotuutta jaetaan, joka sekin on muunneltua ja siten kuuluu valhetiedon nimikkeen alle. Psykologisessa sodankäynnissä tuttua varsinkin näinä aikoina.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Suomalaisten oma toiminta 20-luvulla ei ollut omiaan edistämään Suomen ja Neuvostoliiton välistä ystävyyttä. Suomessa oli jo tuolloin orastavaa Suur-Suomi henkeä, jota ajoivat mm. Akateeminen Karjalaseura (AKS) ja Lapuan liike. Suomalaisia oli tuhatmäärin aktiivisesti mukana heimosodissa, jossa Karjala yritti irtautua Neuvostotasavaltojen liitosta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapuan_liike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat

Voidaanko näistä lähtökohdista olettaa, että Neuvostoliitto olisi luottanut Suomeen neuvottelukumppanina yhtään enempää, kuin mitä Suomi luotti Neuvostoliittoon?

Kyllähän Suomi 20- ja 30-luvuilla poliittisessa mielessä oikein kerjäsi turpaansa ja sitä saatiin, mitä tilattiin.

Samaa henkeä on nytkin ilmassa kun trolleja lentelee puolin jos toisin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Viro oli itsenäistynyt vuonna 1918.

Se ei ilmeisesti Suomen tavoin ”kerjännyt turpaansa” , mutta Neuvostoliitto kuitenkin miehitti rauhantahtoisen ja puolueettomuuteen pyrkineen Viron vuonna 1940 ja liitti sen neuvostotasavaltana itseensä.

Suomeen verrattuna eri tien vuonna 1939 valinnut Viro itsenäistyi uudelleen vasta vuonna 1991.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Muistapa Pekka se, että Konstantin Päts luovutti Viron Neuvostoliitolle ilman että laukaustakaan ammuttiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin_P%C3%A4ts

Suomi olisi päässyt helpommalla, mikäli Viro olisi pistänyt NL:lle edes hieman kampoihin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #6

3350 virolaista pisti kampoihin Neuvostoliitolle vapaaehtoisina sotilaina JR 200:ssa Suomen rintamalla jatkosodassa.

Tämä helpotti Suomen asemaa mutta ei suinkaan rauhantahtoisen ja puolueettomuuteen vuonna 1939 pyrkineen Viron asemaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #6

Viro on katunut katkerasti sitä, että antoi periksi neuvostojohdon vaatimuksille liian helposti. Olisi pitänyt sotia edes muodon vuoksi, niin ei olisi tarvinnut kuunnella jatkuvaa Neuvostoliiton jankutusta, että maa liittyi mukamas vapaaehtoisesti heidän "onnelliseen" kommunistiseen perheyhteisöönsä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Totta, SuurSuomi oli silloin pienen ryhmän, Lotinapellon liiton tavoite. Se oli AKS:n kuulunut sotaisa Suur-Suomi-ryhmittymä. Urho Kekkonen, Martti Haavio ja eräät muut AKS:n nuoret jäsenet olivat aikoinaan solmineet "Lotinapellon liiton", johon sisältyi lupaus hyökätä Syvärin yli Lotinapeltoon vaikka kaatuen "ryssän konekiväärituleen".

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Paremmin tunnetaan O.W:n lausahdus vuonna -39: ”Kansan tahdosta – kansan, jonka on vallannut viha ja suuttumus Cajanderin-Erkon-Tannerin kurjan hallituksen rikollisen politiikan johdosta, - on tänään Itä-Suomessa muodostettu maamme uusi hallitus, väliaikainen Kansanhallitus, joka täten kutsuu koko Suomen kansaa ratkaisevaan taisteluun pyövelien ja sotaprovokaattorien hirmuvallan kukistamiseksi.”

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Pitää paljolti paikkansa Juha-Pekka (kommentti 3.), mutta näistä asioista huolimatta mitään pakkoa ei puna-armeijalla ollut hyökätä brutaalisti maahamme syksyllä 1939. Rikkoivat useita kansainvälisiäkin sopimuksia.

Jos oli kyse vain Leningradin turvallisuudesta, miksi hyökättiin koko rajan pituudelta? Miksi oli muodostettu Terijoen hallitus? Miksi oli valmistettu Neuvosto-Suomen lippu? Miksi Sostakovits oli valmistanut sävelteoksen esitettäväksi Helsingin valtausjuhlassa? Miksi oli puna-armeijalaisille painettu marssiopas Ruotsin rajalle asti?
Neuvostoarmeijan johto oli piirrellyt hyökkäysnuolia Suomen, Ruotsin ja Norjan poikki Atlantille.

Kuka Leningradia uhkasi 1939? Stalin ja Hitlerhän olivat ylimmät ystävykset. Lähettelivät melkein kukkia toisilleen.

Voidaan hyvin todeta, että tällä Suomeen suunnatulla "Leningradin turvallisuushyökkäyksellä" petasivat Leninin kaupungin uhrit 1941-1943.

Ei talvisodan alla neuvoteltu, vaan Suomi kuunteli neuvostojohdon vaatimuksia.
Miten neuvotella sellaisen valtiojohdon kanssa, jonka toimintaperiaatteisiin kuului valehtelu, jos se edesauttaa vähääkään aatteellisia päämääriä. (Lenin ja Trotski jo totesivat, että totuuden puhuminen on porvarillista hapatusta.)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansallisuusaate ja kansallisvaltiot olivat kovassa kurssissa koko Euroopassa. Itävalta, Unkari ja Tshekkoslovakia erosivat omiksi valtioikseen Itävalta-Unkarista, Viro, Latvia, Liettua ja Irlanti itsenäistyivät, Jugoslaviasta tuli Serbian kuningaskunnan seuraaja, itsenäinen Puolan tasavalta perustettiin uudelleen.

Ajan henki ilmeni myös pyrkimyksessä yhdistää suomensukuiset kansat, eikä siinä ollut sinänsä mitään ihmeellistä eikä Suuri-Suomi -ajattelu ollut eurooppalaisittain mitenkään ainutlaatuista. Osa karjalaisista halusi itse Suomen yhteyteen ja irti Venäjästä, eikä sitä aatetta tarvinnut tuputtaa heille Suomesta.

Bolshevikkivallankumouksen jälkeen Venäjä oli epävakaassa tilassa, joten eipä ihme, että tilaisuus arvioitiin sopivaksi niillä tahoilla, jotka Suur-Suomea kannattivat. Tarvitseeko sitä tulkita turpiinsa kerjäämiseksi on tietenkin kunkin tulkitsijan oma arvio.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Kyllähän Suomi 20- ja 30-luvuilla poliittisessa mielessä oikein kerjäsi turpaansa ja sitä saatiin, mitä tilattiin."

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen vuonna 1932, jota Suomi noudatti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Neuvostoli...

Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset, sen verukkeen perusteella irtisanoi hyökkäämättömyyssopimukset ja aloitti talvisodan Suomea vastaan. Toisin sanoen tarkoitat varmaan sitä, että hyökkäämättömyyssopimuksen tekeminen Neuvostoliiton kanssa tarkoittaa sitä, että Suomi kerjäsi turpiin saamista.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

"Kyllähän Suomi 20- ja 30-luvuilla poliittisessa mielessä oikein kerjäsi turpaansa ja sitä saatiin, mitä tilattiin"

Väinö Linna kuvasi kerran tuon ajan Suomea "Suomi oli kuin talonsa rappusilla seisova isäntä joka heristi nyrkkiään ohikulkijoille huutaen samalla: Minä oon rauhaa rakastava mies jotta tulkaas koittaa.." Jotenkin noin se oli ulkomuistista.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mielipiteeseensä oli oikeus tottakai Väinö Linnallakin, mutta sitä en ymmärrä, miksi hän tuolla perusteella olisi auktoriteetti historian alalla.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #18

Tällaista näkökantaa minäkin ihmettelen!

Jos esimerkiksi Linnan romaanista "Tuntematon sotilas" hakee historiallista totuutta lotista, on se kerta kaikkisen vääristynyt ja halventava kuva.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Itselle tulee tuosta Suomen turpaan vetämisestä mieleen pikkulapsi joka pahoinpideltiin raaasti isokokoisen miehen toimesta. Mies kertoi että se kerjäsi turpaansa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen Vastaus kommenttiin #19

Pasin kannattaisi lukea hieman myös Suomen lähihistoriaa lakikirjojen ohessa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Hauska ajatus Linnalla. Se ei kuitenkaan kuvannut virallista Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Varustautuminen lainminlyötiin täysin kun uskottiin "hyökkäämättömyyssopimukseen".

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kommenttiin 17.

Neuvostoliittoko oli kolhoosin rappusilla seisoskeleva rauhaarakastava, myhäilevä komissaari, joka ei heristellyt nyrkkiään kenellekään eikä mihinkään ilmansuuntaan? Vinkkasi vaan iloisena länsinaapurin isännille, että tulkaa tänne kylään ja jääkääkin. Täällä on paisti- ja kakkulautaset katettuna. Tulkaa kaikki vaan tänne kommunismin onnelliseen peräkamariin!
(Ja ellette tule vapaaehtoisesti, niin tulen väkisin hakemaan.)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset