*

PerttiRampanen

Veteraanipäivä 27.4.2016

  • Veteraanipäivä 27.4.2016
  • Veteraanipäivä 27.4.2016
  • Veteraanipäivä 27.4.2016
  • Veteraanipäivä 27.4.2016

Väinö Linnan "Tuntematonta sotilasta" pidetään sotakirjallisuutemme klassikkona, varsinkin teoksen sisältämän realistisuuden vuoksi. Kyllähän mainitulla kirjalla kieltämättä on omat ansionsa, mutta yhtä asiaa en ymmärrä: kirjailijan nuivaa suhdetta lottiin. Se on ainakin kirjan perusteella Linnalla melkoisen negatiivinen.

Ihmettelen, koska kirjailija taisteli koko jatkosodan läpi, niin hänellä ei ole naisista rintamalla jäänyt muuta näkemystä kuin sotilaskotisisarten silmäpeli upseerien kanssa, sekä perääntymisvaiheen käsittämätön sotamies Korpelan tapainen murjaisu: " ei tässä o ennenkän pyhänä sontaa ajettu", kun rintamalotta pyrki pyörineen väsyneenä hevosen kyytiin. Samassa "Sotaromaanin" kappaleessa Linna toteaa: "Lotan polkupyörä oli rikki. Hän oli väsynyt ja hyljätty. Miehet osoittivat peittelemättä halveksuntansa ja vihamielisyytensä. Hän sai kuulla hävyttömiä vihjailevia huutoja". -  Aivan pöyristyttävää tekstiä!? Olikohan jatkosodassa sotilaiden asenne lottia kohtaan edes pienessäkään määrin tuollainen? Epäilen suuresti! Onneksi "tuntemattoman" kustantaja ja elokuvan ohjaaja jättivät edellä mainitun kirjankohdan pois. Sensuroimattomassa kirjaversiossa ala-arvoinen kohta sen sijaan on mukana.

En tiedä mistä kumpusi Linnan kirjassaan julkituoma negatiivinen asenne rintamalottia kohtaan. Heitä palveli jatkosodassa monissa eri tukitehtävissä noin 50 000 naista. Näissä oli varmaankin joukossa epäkelpoakin ainesta, niin kuin sotilaissakin. Lottien kohdalla sellainen pyrittiin poistamaan. Ylivoimaisesti suurin osa heistä teki pyyteettömästi paljon ja suuriarvoista työtä, että miksiköhän kirjailija ei sellaista ole huomannut, saati sodan jälkeen arvostanut? Olisin kernaasti nähnyt romaanissa edes muutaman sivun totuudellisen kuvauksen lottien todella korvaamatomasta työstä.

Kirjan loppuun on Linna laittanut lyhyen lauseen: Aika velikultia. Miksei myöskin siskokultia?

Saapas nähdä Aku Louhimiehen  elokuvaversiossa "Tuntemattomasta sotilaasta" millainen kuva siinä annetaan rintamalottien toiminnasta. Onko Linnan kyseinen ala-arvoinen lotta-kuvaus siinä mukana. Ohjaajan tiedostaen, pahaa pelkään.

Tulevana itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna Lotta Svärd- järjestöstä annettava kuva ei saa olla vähääkään kirjailija Väinö Linnan sotaromaanissaan kuvaaman kaltainen.

***

Tänä Veteraanipäivänä suuri kunnia ja sydämellinen kiitos rintamamiehille, lotille, sotilaskotisisarille ja kotirintamalla toimineille. Itsenäisen Suomen lippu liehuu yhä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Väinö Linna ei suinkaan "taistellut läpi koko jatkosotaa" vaan siirtyi jo asemasotavaiheessa vuonna 1943 koulutuskeskukseen eikä palannut enää rintamalle edes torjuntataistelujen ajaksi. Tämä tosiasia paljastuu jo luettujen rivien välissä siinä, että Tuntemattoman loppuosa on tasoltaan huomattavasti heikompi kuin sitä edeltävät jaksot. Kirjailijalta puuttuivat omakohtaiset kokemukset torjuntataisteluista ja -voitosta täysin ja se kyllä näkyy kirjan kerronnassa.

Mainittakoon, että Väinö Linnan vaimo oli entinen lotta.

P.S. Ruotsinkieliseen versioon Linna kirjoitti kustantajan pyynnöstä lottamyönteistä lisämateriaalia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

"Väinö Linnan vaimo oli entinen lotta." Sitä enemmän ihmettelen kirjailijan asennetta!?
Viimeinen lauseesi oli hyvä lisäys, jos näin oli.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tässä yksi esimerkki uudesta materiaalista :

" Tien vieressä seisoi pataljoonan esikunnan lotta. Hänen polkupyöränsä oli rikki. Hän oli väsynyt. Hän olisi mielellään kiivennyt rattaille, mutta lähimpinä olevien ajajat sattuivat olemaan nuoria miehiä eikä lotta tahtonut antaa aihetta juoruihin. Naisen asema armeijassa ei siinä suhteessa ollut helppo. Täytyi olla varovainen, sillä sodan aikana oli yksi ja toinen alamittainen yksilö onnistunut pesiytymään Lottajärjestöön. Olipa sattunut sellaistakin, että lotat olivat olleet suhteissa upseereihin. Sellainen huhu sai helposti siivet alleen ja välttääkseen kaikkia mahdollisia väärinkäsityksiä lotta odotteli ajopelejä, joissa olisi vanhempi mies ajajana. Nähtyään Korpelan hän päätti kääntyä tämän puoleen."

Kuten on helppo havaita niin Väinö Linna kuvaa lotta Kotilaista/lottia aivan eri tavoin kuin painetussa suomalaisessa versiossa. Tämä uusi teksti käännettiin sitten ruotsiksi ja julkaistiin Tuntemattoman ruotsalaisessa painoksessa. Alkuperäistä tekstiä luonnollisesti poistettiin tarpeellisin osin.

Yrjö Varpio , Väinö Linnan elämä (WSOY 2006)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #5

Kiitos selvityksestäsi.

Olen kyllä edelleenkin sitä mieltä, että Väinö Linnan olisi pitänyt kuvata kirjassaan myös lottien työtä eri tehtävissä. Kyllä sodan realismia löytyi varmasti riittävästi esimerkiksi KEK:n (kaatuneiden evakuoimiskeskus) toiminnasta vaikka kuinka, kun kerta kirjailija sellaista tavoitteli. Siinä touhussa ei moni mies olisi pärjännyt. Vaati erittäin lujia hermoja ja antaumusta.
Ehdottomasti Linnalta oli naisten arvokkaan rintamatyön poisjättö romaanistaan anteeksi antamaton virhe.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ja tässä vielä pientä rajallisen kehityksen yleistiedonhuoltoa: http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Linnan teokseen on piilotettu paljon propagandaa, jota ei heti huomaa. Tuo lottiin suhtautuminen on yksi esimerkki, mutta kokonaisuudessaankin kirjan sanoma on sellainen, että "paras purnari on myös paras sotilas". Kirja on jatkoa "Täällä Pohjan Tähden Alla" trilolgian punikkimyönteiseen sanomaan.

Ansiokas teos muilta osin kyllä, sitä ei käy kiistäminen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tieteen akateemikko Väinö Linna lienee niiden harvojen ihmisten joukossa, jotka kutsuivat vuoden 1918 sotaa torpparikapinaksi.

Vapaussota, sisällissota, kansalaissota, työväen vallankumous, vallankumous, kapina ja luokkasota ovat vaihtoehdot, jotka Sisällissodan Pikkujättiläinen vuodelta 2009 tarjoaa.

P.S. Muistettakoon myös, että Väinö Linna kieltäytyi tulla nimitetyksi taiteen akateemikoksi. Hän piti itseään tiedemiehenä ja presidentti Kekkonen nimittikin Linnan tieteen akateemikoksi vuonna 1980.

P.P.S. Tuntematon sotilas on kirjoitettu ennen Täällä Pohjantähden alla- trilogiaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mitäs Suomineidon rajoja muuten veteraanimme 1939-45 puolustivat? No itsenäisen Suomen alkuperäisiä Tarton rauhassa 1920 sovittuja rajoja tietenkin, joita kenraali Adolf Ehrnrooth vielä viimeisessä haastattelussaan joulukuussa 2003 vaati palautettaviksi: http://prokarelia.net/en/?x=artikkeli&article_id=4...

Ne rajat sitten viralliseti muttuivat 1947 tyngemmiksi ja ryöstäjä Neuvostoliitto sai pitää saaliinsa Viipurin läänin ja Petsamon ja Salla-Kuusamon itäosat ja Suursaaren ym. Tästä aiheesta syntyi ihan tulkintakeskustelua tuolla tutkija Matti Kyllösen blogissa, siis että mitkä ne viralliset aluerajat milloinkin olivat: http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216030...

Toimituksen poiminnat